Sen verran jatkan vielä edellisestä aiheesta, että työ, jota sitten päätin kokeilla hakea, olisi vain vuodeksi. En muuten olisi hakenutkaan, sillä en ole valmis luopumaan kokonaan nykyisestä työpaikastani. Siksi toisekseen maahanmuuttajaopettajan työ on ollut meillä päin kovin kausiluontoista, ei oikein mitään varmuutta työn jatkuvuudesta, joten senkään vuoksi en vaihtaisi enää kokonaan valo-opeksi.
Vähän minua pakkasi naurattaa, kun kollega niin innokkaasti oli tahtomasi minua takaisin tiimiin. Minun kanssani kun kuulemma yhteistyö sujui niin hyvin. Niin sikäli se minua nauratti, että nytkö minua oikein tahdotaan ja kysellään töihin, kun aikanaan tuntui, että minusta haluttiin välillä eroon ja välillä siirreltiin kuin heittopussia.
Jos ei Taivaan Isän tarkoitus olekaan laittaa mua vuodeksi mamuopeksi, niin sellainen tarkoitus tällä episodilla voinee kuitenkin olla, että sain vähän vahvistusta opeidentiteetilleni. Sain sitä mukavasti kyllä muutenkin lukuvuoden mittaan. Kivaa palautetta tuli välillä kollegoilta, välillä oppilailta ja välillä myös huoltajilta.
Mutta nyt on kesäloma. Aivot takaisin narikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti